Mitä tarkoittaa peitelty osinko?

Peitelty osinko tarkoittaa osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakkaalle tai tämän lähipiirille tavalla, joka on todelliselta luonteeltaan voitonjakoa.

Verotusmenettelylain 29.1 pykälän mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun takia tai vastikkeetta.

Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös VML 29.2 §:n mukaan omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Jos varojen jakaminen on ilmeisesti tapahtunut osinkoverotuksen välttämiseksi, on jaetut varat katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi (VML 29.4 §).

Tuloverolain mukaan peitelty osinko on luonnollisen henkilön kohdalla verotettava progressiivisesti verotettavana ansiotulona. TVL 33 d §:n mukaisesti peitellystä osingosta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa, jos osinkoa jakava yhtiö ei ole ulkomainen yhteisö. Tuolloin peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.

Osakeyhtiö ja osakkeen omistaja ovat kaksi eri verovelvollista. Osingonjaon verokohtelussa on kyse kaksinkertaisesta verotuksesta. Oy:tä verotetaan ensin sen ansaitsemasta tulosta ja osakasta tämän jälkeen hänen saamastaan osingosta. Näiden veroseuraamusten välttämiseksi saatetaan sortua järjestelyihin, joissa yhtiö siirtää etua osakkaalle esim. poikkeavan hinnoittelun avulla.

Oikeuskäytännössä peitellyn osingon säännöstä on voitu soveltaa osakkaan puolison, lapsen tai vanhemman lisäksi etuuteen, joka on annettu veljenpojalle ja sisarelle (KHO 1986/4489 ja KHO 1992/125). KHO 2007/1893 ratkaisussa säännöksen mukaisena omaisena pidettiin osakkaan avopuolisoa, joka oli yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen. Sen sijaan serkkua ei pidetty peitellyn osingon säännöksen mukaisena omaisena tapauksessa KHO 1967/3314. Jokaisessa tapauksessa on pääteltävä erikseen, onko etu saatu sukulaissuhteeseen perustuen. Ja vaikka omainen olisi edun saaja, peitelty osinko verotetaan osakkaan tulona.

Peitellyn osingon osoittaminen on aina veroviranomaisen tehtävä. Verotuksen oikaisu voidaan tehdä, jos veroviranomainen objektiivisesti tarkastellen osoittaa hyvin todennäköiseksi, että tuloa on siirtynyt peitellysti. Vaikka näyttövelvollisuus on veroviranomaisella, on osapuolen, jolla siihen on paremmat edellytykset, esitettävä asiasta selvitys. Peitellyn osingon verotus edellyttää aina verovelvollisen kuulemista.

Peitellyn osingon verotus kohdistuu sekä osakkaaseen, että yhtiöön. Aikaisemmin mainitun luonnollisen henkilön verotuksen lisäksi peitellyn voiton osuus ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen meno. Eli peitellystä osingosta aiheutuu yhtiölle veronalainen tulonlisäys sekä osakkaalle veronalainen etuus. Lisäksi siitä usein seuraa molemmille veron korotus korkoseuraamuksineen.

Peitellyn osingonjaon tyypilliset tilanteet

Edellä kerrottiin, että peitelty osinko kattaa kaikenlaiset rahanarvoiset edut, jotka Oy antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun takia tai vastikkeetta. Tällaiseen sopivia, mahdollisia tilanteita on lähes rajattomasti ja oikeuskäytäntöäkin on jo kertynyt paljon. Tässä seuraavaksi niistä muutamia.

Elantomenojen maksaminen

Peiteltyä osinkoa muodostuu, jos yhtiön varoilla maksetaan osakkaan tai hänen lähipiirinsä yksityistalouden menoja eli elantomenoja, eikä voida osoittaa niistä aiheutuvan kulun kuuluvan yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan.

Tällaisia ovat esim. yksityistalouden puhelin- ja autokulut tai harrastustoimintaan liittyvät menot. Jos osakas on ottanut liikematkalle mukaan puolisonsa, jonka kustannukset yhtiö on maksanut, osakasta voidaan verottaa puolison matkakustannuksista.

Yhtiön omaisuuden vastikkeeton tai alihintainen käyttö

Tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhtiön omistama hyödyke on osakkaan käytössä joko täysin maksutta tai selkeään alihintaan. Edun arvo voidaan määritellä joko vertailukelpoisen käyvän vuokran perusteella tai yhtiölle edusta aiheutuneiden kustannusten perusteella.

Alihintaista vuokrausta on käsitelty mm. tapauksessa KHO 1998/2694, jossa veronalaista tuloa ei ole etu, joka on saatu omaan tai perheen tarpeeseen käytetystä asunnosta, josta on asunto-osakeyhtiön tai muun asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkaana tai jäsenenä maksettu käypää vuokraa alempaa vastiketta. Eli osakkaalle ei muodostunut peiteltyä osingonjakoa sen perusteella, että hän asui omistamassaan huoneistossa vain vastiketta maksamalla.

Ali- ja ylihinnoitellut kaupat ja vuokrasopimukset yhtiön kanssa

Tyypillisesti peiteltyä osinkoa syntyy tilanteissa, joissa osakas ostaa kokonaan tai osin omistamastaan yhtiöstä omaisuutta alihintaan tai myy omaa omaisuuttaan yhtiölle ylihintaan. Yhtiön ja osakkaan välisissä kaupoissa on lähtökohtaisesti käytettävä sellaisia ehtoja, joita yhtiö olisi käyttänyt ulkopuolisen osapuolenkin kanssa, eli kaupat tulee toteuttaa markkinaehtoisesti.

Hinnoittelupoikkeaman tulee olla olennainen, jotta peitellyn osingon säännöstä voidaan soveltaa. Kauppahinnan markkinaehtoisuuden määrittely on helpompaa, kun kohteena on esim. pörssiosakkeet. Sen sijaan listaamattomien osakkeiden ja kiinteistöjen kohdalla markkinaehtoisen hinnan osoittaminen on vaikeampaa.

Osakas voi vuokrata elinkeinotoiminnassa tarvittavaa omaisuuttaan yhtiölle käypään hintaan. Jos vuokrauksen kohde on huoneisto tai kiinteistö, käyvän vuokran määrään vaikuttavat huoneiston tai kiinteistön laatu, koko ja sijainti. Osakas voi vuokrata myös vain osan asunnostaan yhtiön toimitilaksi. Käypää vuokraa arvioitaessa edellytetään yleensä, että vuokrattava osa on vähintään yhden erillisen huoneen kokoinen.

Epätavanomainen tai perusteeton palkka

Peitelty osinko voi joissakin tilanteissa olla myös epätavanomainen tai perusteeton palkka. Jos yhtiöstä maksetaan palkkaa esim. puolisolle tai lapselle ilman työntekoa yhtiössä tai maksettu palkka on ilmeisesti epäsuhteessa tehdyn työn arvoon, se voidaan katsoa peitellyksi osingonjaoksi.

Jos palkka kuitenkin perustuu todelliseen työntekoon ja se on asianmukaisesti käsitelty kirjanpidossa palkkamenona sivukuluineen, ei osakkaan pääsääntöisesti voida katsoa saaneen peitellyksi osingoksi katsottavaa etua. Myöskään normaalin palkkatason ylittävää palkkaa ei tulisi katsoa peitellyksi osingoksi ainakaan silloin, kun palkanmaksuun liittyvät veroseuraamukset ovat osakkaalla korkeampia kuin osingonjaon veroseuraamukset.

Työnantaja voi maksaa palkkaa pidemmältä ajalta jälkikäteen. Asianmukaisesti kirjanpidossa käsiteltyjä osakkaan palkkasaatavia yhtiöltä ei voida pitää peiteltynä osinkona yksinomaan maksun viipymisen perusteella. Intressiyhteystilanteissa palkanmaksun viivyttäminen, ellei se johdu esimerkiksi yhtiön maksukyvyttömyydestä, voi viitata siihen, ettei suoritusta ole tarkoitettukaan palkaksi. Peitellyksi osingoksi voidaan katsoa helpommin jälkeenpäin sovittu ja suoritettu hyvitys kuin etukäteen tehtyyn sopimukseen perustuva palkka.

Rahapalkan lisäksi/sijaan osakas voi nostaa luontoisetuja. Jos omistajalle annettu etu on käsitelty palkkakirjanpidossa luontoisetuna, on se vakiintuneesti hyväksytty myös verotuksessa luontoiseduksi. Sen sijaan muutoin tavanomaisena pidetty etu, jota ei ole käsitelty palkkakirjanpidossa (esim. puhelinetu), voidaan verottaa peiteltynä osinkona.

Arvioitaessa, onko kyse palkasta vai peitellystä osingosta, tulee lisäksi tarkastella, millaisia etuja yhtiö on antanut työntekijöilleen, jotka eivät ole osakkaita. Jos kaikille työntekijöille osakkuusasemasta riippumatta on järjestetty palkaksi katsottavia samanlaisia ja samansuuruisia, myös epätavallisia etuja, on ne myös osakastyöntekijöille annettuna katsottava palkaksi, vaikka niitä ei olisi käsitelty palkkana tai luontoisetuna kirjanpidossa. Osakasta ei siis saa pelkästään osakkuusasemansa perusteella asettaa muita yhtiön työntekijöitä huonompaan asemaan. Peiteltyä osinkoa ei synny, jos osakas on maksanut saamastaan etuudesta käyvän korvauksen.

Tavanomaisen edun (asunto-, ravinto-, auto-, puhelin- ja autotalliedut) asianmukainen palkkakäsittely ei aina takaa käsittelyä osakkaan verotuksessa luontoisetuna, jos sen järjestämiseen liittyy epätavanomaisia piirteitä.

Esimerkkinä epätavanomaisuudesta, päätöksessä KHO 2010 taltio 926 osakas oli vuokrannut omistamansa huoneiston yhtiölle, joka oli vuokrannut sen edelleen osakkaan puolisolle työsuhdeasunnoksi. Huoneistoa oli käytetty puolisoiden yhteisenä vakituisena asuntona. Järjestelyn katsottiin tapahtuneen ensisijaisesti osakkaan intressissä, eikä maksettu vuokra ollut yhtiön elinkeinotulosta vähennyskelpoinen meno. Yhtiön osakkaalleen maksama huoneiston vuokra oli rahanarvoinen etuus, jonka yhtiö oli antanut osakkaan hyväksi osakkuusaseman perusteella.

Tavanomaisia verovapaita henkilökuntaetuja ei tulisi verottaa peiteltynä osinkona. Näitä ovat mm. työnantajan järjestämä virkistys- tai harrastustoiminta, terveydenhuolto, henkilökunta-alennukset ja muuna kuin rahana tai siihen verrattavana (lahjakortit) saadut merkkipäivälahjat.

Peitellyn osingon soveltaminen voi tulla kyseeseen, jos etua ei voida pitää tavanomaisena ja kohtuullisena.

Erilaiset vapaa-ajan asumisjärjestelyt saattavat olla tällaisia epätavanomaisia ja kohtuuttomia etuja. Merkitystä voi olla yhtiön omistusrakenteella ja sillä, onko etu osakasasemassa olevien lisäksi kaikkien henkilökuntaan kuuluvien saatavilla, samoin ehdoin.

Osakaslainat

Henkilökohtaista lainantarvetta saatetaan hoitaa ottamalla yhtiöstä lainaa. Kun yhtiö myöntää osakkaalleen lainan, laina edellytetään maksettavan takaisin. Lainan pääomaa ei voida katsoa peitellyksi osingoksi, jos lainaan liittyy takaisinmaksutarkoitus ja lainaehdoissa on sovittu koron maksusta ja takaisinmaksuaikataulusta.

Merkitystä ei kuitenkaan ole pelkästään velkakirjaan kirjoitetuilla ehdoilla, vaan niiden tosiasiallisella toteutumisella. Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan esimerkiksi silloin, jos osakas on ollut maksukyvytön jo lainan myöntämishetkellä tai jos lainaa ei ole lyhennetty lainkaan.

Koska osakaslaina verotetaan TVL 53 a §:n mukaan pääomatulona, se voi vain poikkeustapauksessa tulla verotetuksi peiteltynä osinkona. Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei myöskään edellytetä maksettavan korkoa, joten perimättä olevan koron tai alikorkoisen lainan takia ei tehdä lisäyksiä yhtiön ja osakkaan verotettavaan tuloon.

Korkoa on kuitenkin perittävä, jos osakaslaina täyttää muilta osin TVL 53 a §:n edellytykset, mutta laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana. Korkoa on perittävä myös silloin, jos vähintään 10 prosentin omistusosuus ei täyty eikä lainaa sen vuoksi voida lukea pääomatuloksi. Verotuksessa hyväksytään korko maksetuksi, jos se on lisätty velkapääomaan.

Käypänä osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön kahdesti vuodessa vahvistaman peruskoron suuruista korkoa. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa.

Osakkeiden hankkiminen, lunastaminen ja osakepääoman alentaminen

Veromenettelylain 29.2 pykälän erityissäännöksen mukaan osakkeita lunastettaessa, osakkaalle/osakkaille ei saa palauttaa pääomaa enempää kuin osakkeen käypä arvo. Ylimenevä osuus katsotaan peitellyksi osingoksi. Vaikka lunastusmenettely olisi asianmukainen ja lunastushinta olisi enintään käypä arvo, saatetaan se silti katsoa peitellyksi osingoksi, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi.

Oikeus- ja verotuskäytännössä on esitetty seikkoja, joiden on katsottu olleen lieventäviä tai raskauttavia harkittaessa VML 29 §:n 2 momentin mukaisen peitellyn osingon verotusta omien osakkeiden hankinnan yhteydessä. Jos omien osakkeiden hankkimiselle esitetään liiketaloudellinen syy, ei kyseessä katsota olevan osingosta menevän veron välttäminen. Tällaisina syinä on pidetty esimerkiksi sukupolvenvaihdosjärjestelyjä, enemmistöosakkaan osakkeiden hankkimista kokonaan tai niin paljon, ettei hänelle jää määräysvaltaa yhtiössä, tai vähemmistöosakkaan kaikkien osakkeiden hankkimista. Yhtiön pääomatarpeen pieneneminen toiminnan supistumisen vuoksi tai yhtiön toiminnassa tarpeettoman omaisuuden myynnistä saatujen varojen jakaminen ovat olleet myös sellaisia syitä, joiden vuoksi peiteltyä osinkoa ei ole katsottu muodostuvan (ks. esim. KVL 10/2019, KVL 23/2015 ja KHO 1984 II 610).

Yksityishankinnat yhtiön nimissä

Tapauksessa KHO 2018:113, osakas käytti yksityishankintoihinsa yhtiön ALV-tunnistetta ja välttyi näin maksamasta arvonlisäveroa verottomista yhteisöhankinnoista. Kysymyksessä olevien hankintojen osalta arvonlisäverovelvolliseksi oli katsottu B Oy ja johdonmukaisuuden vuoksi myös mainitun etuuden oli katsottava tulleen osakkaalle B Oy:ltä, minkä vuoksi etuutta oli pidettävä B Oy:n osakkaalleen antamana peiteltynä osinkona. Sillä seikalla, että osakas oli maksanut ostot yksityisvaroillaan tai, että hankinnat eivät olleet kuluina B Oy:n kirjanpidossa eikä yhtiö ollut vähentänyt hankintojen arvonlisäveroa, ei ollut asiassa merkitystä.

Yhtiön käteisvarat

Yhtiön olosuhteisiin nähden huomattavan suuri kassatili saattaa viitata siihen, että yhtiön varat ovat olleet osakkaan yksityiskäytössä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 1991 taltio 3440 osakeyhtiön pääosakkaalla oli ollut hallussaan varoja, jotka vuosittain olivat sisältyneet yhtiön kassatilille kirjattuihin varoihin. Varat katsottiin verotuksessa osakkaille annetuksi korottomaksi osakaslainaksi.

Yllä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen osakaslainaa koskeva sääntely on muuttunut. Pääomatulona verotettavaa osakaslainaa koskeva TVL 53 a § on tarkoitettu sovellettavaksi varsinaiseen rahan velaksi antoon osakkaalle. Osakaslainasta tehdystä sopimuksesta tulee ilmetä käytetty korkokanta, laina-aika ja lainan takaisinmaksuaikataulu. Jos tällaista sopimusta ei ole laadittu, voidaan katsoa, ettei osakkaan yksityiskäytössä olleita yhtiön rahavaroja ole ollut tarkoituskaan maksaa takaisin yhtiölle ja kysymys on peitellystä osingosta.

Takauspalkkio

Osakeyhtiö voi suorittaa osakkaalleen hyvityksiä rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä. Osakas voi antaa esim. takaussitoumuksen yhtiön velasta, ja yhtiö voi maksaa osakkaalle korvauksen tästä sitoumuksesta. Jos provisio vastaa käypää hintaa, siitä ei synny peiteltyä osinkoa. Käypää hintaa arvioitaessa vertailuperusteena voidaan käyttää esim. rahoituslaitosten vastaavista palveluista perimiä hintoja. Vakuuden tulee lisäksi olla tarpeellinen yhtiön rahoituksen kannalta ja siihen tulee olla liiketaloudelliset syyt.

Yhtiön laina osakkaalta

Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, jos koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu olennaisesti enemmän, kuin mikä on tavallista, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi. Mikäli laina on sovittu kiinteäkorkoiseksi eikä korko lainaa annettaessa ole poikennut yleisestä korkotasosta, ei yleinen korkotason lasku laina-aikana saa aikaan peitellyn osingon soveltamistilannetta (KHO 2002 taltio 93).

Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina on rinnastettavissa lähinnä osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää.

Yhtiön kirjanpidosta puuttuvat tulot

Esimerkiksi verotarkastuksessa voi käydä ilmi, että yksittäisiä tuloeriä ei ole tuloutettu kirjanpidossa. Yleensä tulouttamatta jätetyn erän katsotaan siirtyneen pääosakkaan hyväksi (KHO 1980 taltio 378) ja se verotetaan peiteltynä osinkona. Jos osakas voi luotettavasti osoittaa, että kirjanpidosta puuttuvat tulot on käytetty yhtiön hyväksi, peitellystä osingosta ei voida verottaa.

Negatiivinen oma pääoma toimintamuodon muuttuessa osakeyhtiöksi

Yksityisliikkeen tai henkilöyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi on mahdollista veroseuraamuksitta TVL 24 §:n edellytysten täyttyessä. Yrityksen voittovaroja voidaan nostaa verovapaasti ennen yhtiömuodon muutosta vielä muutostilikauden aikana. Voittovaroja ovat aikaisempien tilikausien voitot ja muutostilikauden ennen yhtiömuodon muutosta syntynyt voitto.

Osakeyhtiötä edeltävän yrityksen oma pääoma on saattanut muodostua negatiiviseksi yksityisnostojen vuoksi. Tällöin yksityisottona on nostettu sellaisia varoja, jotka tulevat verotetuiksi vasta osakeyhtiön tuloina. Tällainen osakkaan yksityisotto voidaan joissakin tilanteissa rinnastaa osakeyhtiöstä nostettuihin varoihin ja verottaa osakeyhtiön kyseiselle osakkaalle antamana peiteltynä osinkona.

Ennen yritysmuodon muutosta nostettujen varojen katsominen peitellyksi osingoksi tulee kysymykseen vain niissä tapauksissa, joissa negatiivista omaa pääomaa on yritysmuodon muutoksen yhteydessä kasvatettu keinotekoisesti. Tähän voi viitata esimerkiksi poikkeuksellisen suuri yksityisotto juuri ennen muodonmuutosta, yksityisottojen poikkeuksellinen rahoitustapa tai voittovarat ylittävän yksityisoton kirjaaminen yhtymän velaksi osakkaalle (ks. esim. KHO 2000:50).

Korjausyritykset

Verotusta toimitettaessa lähtökohtana on pidetty, että edun tai varojen luovutusperustetta ei voida jälkikäteen muuttaa toiseksi.

Oikeuskäytännön mukaan peitellyn osingon palauttaminen yhtiölle ei vapauta peitellyn osingon verottamiselta.

Jos kauppa peruutetaan osakkaasta riippumattomista syistä, peitellystä osingosta ei voida verottaa. Jos osakas palauttaa yhtiölle suorituksen, josta häntä ja yhtiötä on aiemmin verotettu peiteltynä osinkona, palautusta ei voida enää toistamiseen lukea yhtiön veronalaiseksi tuloksi.

Jälkikäteen tehdyillä sopimuksilla ei voida yleensä korjata verotuksen lopputulosta.

Yhtiö voi jo säännönmukaisen verotuksen yhteydessä päätellä Verohallinnolta tulleen selvityspyynnön johdosta, että veroilmoituksesta tullaan poikkeamaan VML 29 §:n nojalla. Korjausyrityksiin on oikeuskäytännössä suhtauduttu kielteisesti. Peitellyn osingon verottamista ei siten voida välttää sillä, että yhtiö antaa uuden veroilmoituksen ja laatii uuden tilinpäätöksen. Jos uudella veroilmoituksella pyritään vain torjumaan peitellyn osingon verottaminen, uutta veroilmoitusta ei voida hyväksyä verotuksen perusteeksi.

Lähteet

Vero.fi. Verohallinnon ohje, Diaarinumero VH/8436/00.01.00/2020. Viitattu 28.6.2022. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48147/peitelty-osinko7/#4.1-palkka-ja-palkanluonteiset-edut

Knuutinen, R. 2020. Verosuunnittelun oikeudelliset ja yhteiskunnalliset rajat. Alma Talent. Helsinki.